Oletteko ikinä vieneet taipumatonta isoa mattoa ulos tampattavaksi. Siinä tuntee itsensä mykkäelokuvien tähdeksi. Eteisessä, kun viimein saa maton syliinsä, yrittää varoa kattolamppua. Silloin osuu peiliin tai päinvastoin.
Kerrostalossa asuessamme hississä kääntyileminen ei ollut mitään leikkiä. Yrittäessäni mennä etuperin, matto jäi oven väliin ja matka loppui siihen. Takaperin mennessäni jäin itse hissin nurkkaan, enkä ylettynyt painamaan nappulaa. Kaikkein parhaiten pääsin, kun survoin maton ensin hissiin ja kiipesin maton päälle. Silloin voi syntyä mielikuva lentävästä matosta. Rivitalossa on vähän helpompaa. Tosin pienessä eteisessä on paljon pudotettavaa seinillä.
Vihdoin, kun maton on saanut ulos, on se saatava telineelle. Teline on valmistettu jättiläisille. Ei tällaiselle puolitoistametriselle tumpille. Sinnehän on pakko kiivetä. Yhdistettävä akrobaatin ja painonnostajan taidot. Vihdoin on päästy tamppaukseen. Matto, joka on keinotekoista ainetta, on kerännyt itseensä kaikki roskat. Lemmikin omistajilla on lemmikin karvainen matto.
Tampattu matto on tietenkin vietävä sisälle. On tehtävä samat kommervenkit kuin tullessa. Mietiskelen, olisiko aika ostaa parempi imuri, uusi matto vai mustat lasit. Tai kenties totuttauduttava matottomaan lattiaan.
Kommentit