Puutarhapolku

Oletteko ikinä vieneet taipumatonta isoa mattoa ulos tampattavaksi.  Siinä tuntee itsensä mykkäelokuvien tähdeksi.  Eteisessä, kun viimein saa maton syliinsä, yrittää varoa kattolamppua.  Silloin osuu peiliin tai päinvastoin.

Kerrostalossa asuessamme hississä kääntyileminen ei ollut mitään leikkiä.  Yrittäessäni mennä etuperin, matto jäi oven väliin ja matka loppui siihen.  Takaperin mennessäni jäin itse hissin nurkkaan, enkä ylettynyt painamaan nappulaa.  Kaikkein parhaiten pääsin, kun survoin maton ensin hissiin ja kiipesin maton päälle.  Silloin voi syntyä mielikuva lentävästä matosta.  Rivitalossa on vähän helpompaa.  Tosin pienessä eteisessä on paljon pudotettavaa seinillä.

Vihdoin, kun maton on saanut ulos, on se saatava telineelle.  Teline on valmistettu jättiläisille.  Ei tällaiselle puolitoistametriselle tumpille.  Sinnehän on pakko kiivetä.  Yhdistettävä akrobaatin ja painonnostajan taidot.  Vihdoin on päästy tamppaukseen.  Matto, joka on keinotekoista ainetta, on kerännyt itseensä kaikki roskat.  Lemmikin omistajilla on lemmikin karvainen matto.

Tampattu matto on tietenkin vietävä sisälle.  On tehtävä samat kommervenkit kuin tullessa.  Mietiskelen, olisiko aika ostaa parempi imuri, uusi matto vai mustat lasit.  Tai kenties totuttauduttava matottomaan lattiaan.

Yllätin itseni selailemasta vanhoja juttuja ja pari sellaista pyrki tähän juttuun.

Pimeys

laskeutuu lumeen

jättää jälkensä

valkoisuuteen.

Laiskurit ja ylienergiset

Laiskuus on taidetta. Ei riitä, että mennään siitä mistä aita on matalin. On mentävä siitä mistä aita on auki. Kaikki mitä ei voi istuen tai maaten tehdä on turhaa liikettä. Laiskuus voi olla luovuuttakin.

Ylienergisiä ihmisiä riittää joka lähtöön. He ovat niitä, jotka kuudelta maanantaiaamuna ovat silmät sirkeinä valmiina päivän töihin. He ovat niitä, jotka sunnuntaiaamuna tai muuna vapaapäivänä tiskaavat astioita tai imuroivat seitsemältä aamulla, kun muut haluaisivat nukkua. Liput liehuen he ovat mukana jokaisessa tapahtumassa mikä järjestetään sadan kilometrin säteellä. Avuttomina laiskurit seuraavat sivusta miten tämä pyörremyrsky järjestelee vaikka kuinka suuret juhlat yksinään alusta loppuun.

Ovatkohan ylienergiset ihmiset saaneet syntymässään ylimääräisen geenin, siivousgeenin. Se antaa sysäyksen mitä omituisempana vuorokauden aikana. Hitaat tallukat jäävät alle mennen tullen. Jokaisessa suvussa ja työpaikalla on ainakin yksi tällainen, jota toiset koettavat kartella. Laiskuudessakin on se huono puoli, että laiska ihminen ei ole kaikkein suosituin. Tosilaiska ei silti viitsi seurustellakaan.