Puutarhapolku

Sain kortin Japanista, jossa oli kuvattuna kivipuutarha talvella.  Se ei  ole runsautta vaan yksinkertaisen kaunista.  Siitä on riisuttu kaikki ylimäätäinen.  Suomalainen puutarhakulttuuri alkaa olla liian rönsyilevää.  Kukkia on liian paljon ja monivärisiä yhdessä kohteessa.  Täytyykin yrittää joku kohta puutarhassani laittaa vähän japanilaiseen kuosiin.  Suomalaiset ja japanilaiset ovat mieleltään samanlaisia.  Hekin haluaisivat hiljaisuutta ja rauhaa.  Me sitä saamme helposti kun vain menemme metsään tai vesille.  Japanilaisilla se on vaikeampaa.

Pakkasta on piisannut.  Eilenkään ei tarjennut mennä lenkille, vaan oli jumpattava sisllä.  Aurinko kyllä paistoi.  Kävin sentään takapihalla vähän valokuvaamassa.  Pihapatsas oli saanut lumikruunun päähänsä.

 Sitä ei pakkaset kiusaa niinkuin ihmisiä.  Minäkin olen ennen kestänyt pakkasessa liikkumista paremmin.  Pyöräilinkin työmatkoja pakkasessa.  Onko se laiskuutta vai vain ikääntymiseen liittyvää kestokyvyn heikkenemistä.

Valokuvaaminenkin on vaikeaa pakkasella.  Kamera ei kestä kauaa kovaa pakkasta.  Siiryinkin sisälle kuvaamaan.  Olen ideoinut itselleni taulun kolmesta laattamallista ja kirpparilta ostetusta valokuvakehyksestä.  Se koristaa nyt keittiön seinää.

  Tällaisista sumuisista päivistä on onneksi päästy ja ovat koittaneet kauniit pakkaspäivät.  Onhan tämäkin jollain lailla kaunista ja salaperäistä, ei tiedä mitä on edessäpäin.  Elämäkin on yhtä sumuista välillä.  Tapahtumista ei tiedä eteenpäin varmasti kuin pienen hetken.  Tunnin päästä voi olla jo aivan toista.  Hyvää tai huonoa.   Lottovoittoakin sitä aina odottaa ja joutuu pettymään, kun ei ole kuin yksi oikein.

Puutarhablogi vaatii välillä kukkasenkuvia.  Sain Latviasta kauniin orvokkikortin.  Sitä on mukava ihailla kun kevät on vielä kaukana, eivätkä sisäkukatkaan liiemmin kukoista.  Puutarhalehdet alkavat kiinnostaa ja suunnitelmat istutuksista muhia päässä.  Ensimmäinen siemenkuvastokin jo tupsahti postilaatikkoon.  Korpikankaan siemen  www.korpikangassiemen.fi  olen sieltä muutaman kerran tilannut ja saanut mitä olen halunnut.  Se on sitten eri asia miten ne ovat kasvaneet ammattitaidottomassa hoidossani.  Orvokit taitavat olla kukkia, jotka jokainen saa kukkimaan.

Olen liittynyt korttien crossaamiseen.  www.postcrossing.com   Olen saanut vasta yhden kortin takaisin,  tosin olen ollut jäsenenä vasta vajaan kuukauden.  Pidän paljon kuvista ja korteista ja olisi mukava saada paljon niitä.  Ehkä se tästä lähtee sujumaan ja englanninkielen osaaminen kehittyy.

Ensimmäinen kortti tuli Hollannista.  Kortteihin ei tarvitse montaa sanaa laittaa, joten se on ihanteellista englannin opiskelua.  Ei tule liikaa yhdellä kertaa.

Selailin vanhaa Suomen Kuvalehteä ja löysin kauniin runon joka minun on ihan pakko kirjata ylös.

Lumihiutaleet                                                           

Lumihiutaleet harsoon hienoon

nyt käärivät martaan maan,

sadun aikaan talvisen tienoon

kuin unten unnuillaan.

Ne leijuu kuin valkeat perhot,

kidekuurassa karkeloi

kuun eess` on kuin valkeat verhot

yli tien hämyn tiut soi.

Ne muuttavat männynneulan,

kristalliksi pienenkin puun,

kun aurinko kuin läpi seulan

luo maailman muun.

Sun ihmiskatseesi kohtaa

iäisyyksien ihme vain

säde ripsien raossa hohtaa

avaruuksia heijastain.

Elos kuiluhun täyttyy lunta,

otit ankaran askelees,

levon saat, näet valkoista unta,

nyt on sielusi suuri ja sees.

Oulunkylässä 13.1. 1927

Talven puutarha on valkoista, pehmeää samettia.  Viimein kasvitkin pääsivät talven lepoon lumettoman ja lämpimän alkutalven jälkeen.

Maalla pääsee erilailla seuraamaan luontoa.  Metsä huurtuu kun pakkanen paukkuu.  Vasta satanut lumi pysyy oksilla monta päivää.  Aurinkokin yllätti saapumalla valaisemaan talvisen näkymän.

Tuvassa on lämmin, leivinuunissa kohise tuli, sähkökatkoista ei enää tietoakaan.  Harmittaa vähän kun tänään on lähdettävä kaupunkiin.  Huomenna odottaa työpäivä.

Täältä syrjäkylältä olisi hankalaa käydä töissä.  Bensakin on kallista.  Toisaalta voi olla, että tähän idylliin tuskastuisi jonkun ajan kuluttua.  Hiljaisuus ja tapahtumattomuus voisi alkaa haitata.  Vuorottelemalla asuinpaikkaa saa aina maalla virkistyksen ja jaksaa pitkän aikaa kaupungin hälyä.

  Ei nyt ihan jätkänkynttilän valossa jouduta olemaan, mutta sähköttömyys tai vikasähkö kiusaa vielä montaa ihmistä maaseudulla.  Ihmiset ovat kyllä maalla tottuneet heikkoon palveluun, mutta yli viikon kestäneet katkokset ovat kyllä liikaa.  Minä nyt olen vain muutamaa vapaapäivää täällä viettämässä ja meidän mökissä ei ole mukavuuksia.  Vesi tulee kaivosta kun vaan jaksaa kantaa.  Uunit tuovat lämpöä.  Vesivessaa ei ole, on könyttävä tarpeilleen pihan perälle.  Täällä kuitenkin vielä muutamia vakituisia asukkaita on joiden elämää sähköttömyys kiusaa.

Ihmiset ovat ehkä liikaa vieraantuneet luonnosta, eivätkä heti löydä ratkaisuja vaikeuksiin.  Kun vähän pintaa raaputtaa niin löytyyhän sieltä alkuperäinen luonnossa toimeentuleva eläväinen.  Tuli on keksitty paljon ennen meidän sukupolvea.  Olemme vain tottuneet liikaa helppoon elämään.

Oletteko ikinä vieneet taipumatonta isoa mattoa ulos tampattavaksi.  Siinä tuntee itsensä mykkäelokuvien tähdeksi.  Eteisessä, kun viimein saa maton syliinsä, yrittää varoa kattolamppua.  Silloin osuu peiliin tai päinvastoin.

Kerrostalossa asuessamme hississä kääntyileminen ei ollut mitään leikkiä.  Yrittäessäni mennä etuperin, matto jäi oven väliin ja matka loppui siihen.  Takaperin mennessäni jäin itse hissin nurkkaan, enkä ylettynyt painamaan nappulaa.  Kaikkein parhaiten pääsin, kun survoin maton ensin hissiin ja kiipesin maton päälle.  Silloin voi syntyä mielikuva lentävästä matosta.  Rivitalossa on vähän helpompaa.  Tosin pienessä eteisessä on paljon pudotettavaa seinillä.

Vihdoin, kun maton on saanut ulos, on se saatava telineelle.  Teline on valmistettu jättiläisille.  Ei tällaiselle puolitoistametriselle tumpille.  Sinnehän on pakko kiivetä.  Yhdistettävä akrobaatin ja painonnostajan taidot.  Vihdoin on päästy tamppaukseen.  Matto, joka on keinotekoista ainetta, on kerännyt itseensä kaikki roskat.  Lemmikin omistajilla on lemmikin karvainen matto.

Tampattu matto on tietenkin vietävä sisälle.  On tehtävä samat kommervenkit kuin tullessa.  Mietiskelen, olisiko aika ostaa parempi imuri, uusi matto vai mustat lasit.  Tai kenties totuttauduttava matottomaan lattiaan.